BULLMASTIFFIN PIENI LÄÄKÄRIKIRJA

Kun pentu tulee taloon, sen pitäisi olla reipas ja iloinen. Terveellä pennulla karva näyttää hyvälle, korvat ovat puhtaan vaaleat ja silmät ovat kirkkaat. Se syö hyvällä ruokahalulla, jaksaa leikkiä, mutta vastapainona nukkuu paljon. Koiran kasvaessa omistajan silmä harjaantuu huomaamaan millaista on koiran normaali käytös ja milloin se on tavallisuudesta poikkeavaa. Jos koira käyttäytyy eri tavalla kuin normaalisti, kannattaa tarkastaa koira päästä varpaisiin ja miettiä mistäköhän moinen johtuu. Parasta olisi tutkia koira vaikka kerran viikossa läpi.

 

SILMÄT
Terveellä koiralla silmät ovat siis kirkkaat. Turvotus, siristely, valkuaisen punoitus, silmien kutina tai vuoto voivat olla silmäsairauden oireita. Joillakin yksilöillä silmistä saattaa vuotaa kirkasta kyynelnestettä hieman normaalia enemmän, jolloin ei kyse ole mistään sen vakavammasta. Jos taas silmien vuoto on paksumpaa ja keltaista tai vihertävää, silloin on kyseessä SILMÄTULEHDUS. Vuotavia silmiä voi puhdistaa varovasti pyyhkimällä haalealla vedellä kostutetulla pumpulilla silmäluomista eritteet. Tavallisen veden sijasta voi käyttää myös apteekeista tai lemmikkieläinliikkeistä saatavaa silmävettä. Jos silmät ovat vain vähän ärtyneet, tällainen kotihoito voi auttaa. Muulloin se vaatii aina lääkärihoitoa ja eläinlääkäriltä saatavia silmätippoja. Silmien ollessa kyseessä ei kannata ryhtyä omin päin kokeilemaan lääkitsemistä.


Bullmastiffeilla esiintyy silmäluomen sisäänkääntymistä eli ENTROPIUMia ja luomien roikkumista tai ulospäinkääntymistä eli EKTROPIUMia. Jos koirasi silmät ovat usein ärtyneet tai tulehtuneet ja se saattaa siristellä silmiään, kyseessä voi olla jompikumpi Entropium ärsyttää silmää ja vahingoittaa usein sarveiskalvoa. Se voidaan ja täytyykin hoitaa pienellä ja yksinkertaisella leikkauksella, sillä hoitamattomana se aiheuttaa koiralle kipua: aivan kuin jotain jatkuvasti hankaisi silmää. Ektropium aiheuttaa ärsytystä silmien limakalvoille ja sarveiskalvoille, sillä ne ovat nyt epänormaalilla tavalla näkyvissä. Myös ektropium voidaan leikata ja tulos on hyvä.


Joskus koiran silmätulehdusten syy johtuu siitä, että koiralla on sairaus joka tunnetaan nimellä KUIVA SILMÄ (keratoconjunctivitis sicca, sarveis- ja sidekalvon tulehdus). Silmiin ei tule silloin tarpeeksi kyynelnestettä, jolloin silmän sarveiskalvo hankautuu ja ärtyy. Eläinlääkäri voi todeta sen ja hoitona siihen käytetään mm. keinokyyneleitä. Silmään voi tulla myös haavoja joko tapaturmaisesti tai edellä mainittujen sairauksien vaikutuksesta. Ne vaativat myös aina eläinlääkärinhoitoa. Tulee muistaa, ettei kortisonipohjaisia silmävoiteita saa käyttää, jos kyseessä on haavauma!

 

KORVAT
Korvien on oltava vaaleanpunaiset ja puhtaat. Paha haju, erite tai punoitus voivat olla infektioiden merkkejä. Jos koirasi korvat likaantuvat helposti, ne puhdistetaan säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa. Puhdistukseen voidaan käyttää kostutettua pumpulitukkoa, jolla pyyhitään varovasti ulkokorvan alue eli näkyvä osa korvasta. Siis korvalehti ja suunnilleen sen verran minne hyvin kädellä mahtuu puhdistamaan. Puhdistukseen voidaan käyttää haaleaa vettä, keitettyä vettä jossa on noin viidesosa betadinea tai korvanpudistusainetta. On hyvä pitää mielessä, etteivät kaikki puhdistusaineet sovellu tulehtuneiden korvien hoitoon.
Likaantuneet ja/tai punoittavat korvat, korvien paha haju, korvien raaputus ja pään pitäminen kallellaan ovat merkkejä KORVATULEHDUKSESTA. Punoittava korvakäytävä ja kellertävä vaha viittaavat yleensä bakteeritulehdukseen. Tumma, tahnamainen hiivalle haiseva vaha voi olla hiivatulehdus. Korvatulehdus vaatii aina eläinlääkäriä. Allergian yksi oire voi olla korvatulehdus. Tulehtuneet korvat saattavat olla myös paksuuntuneet. Jos tulehdus ei hoidosta huolimatta mene ohi, kannattaa kiinnittää huomiota koiran ruokavalioon. Monet koirat reagoivat allergisoiviin aineisiin juuri korvillaan ja ruokavalion muutoksen myötä korvatulehduksetkin häviävät.


Joskus koirilla voi esiintyä KORVAPUNKKEJA, jotka leviävät helposti koirasta toiseen. Korvat kutisevat tällöin kovasti ja koira saattaa rapsuttaa korvansa jopa verille asti. Korvapunkkeihin tehoavia lääkkeitä saa eläinlääkäreiltä ja apteekeista (esim. Sronghold).

 

SUU
Terveet ikenet ovat tavallisesti vaaleanpunaiset. Jos painat ikeniä, niiden väri palautuu nopeasti. Jos lemmikki on hyvin väsyneen oloinen tai on ollut pidempään ripulilla tai oksentanut, ikenet kannattaa tarkistaa. Jos ne ovat normaalia vaaleammat, on silloin jokin vialla. Paha haju suussa voi kertoa tulehduksesta. Vierasesineet voivat aiheuttaa suuhun limakalvovaurioita ja joskus hampaiden väliin voi jäädä luun palasia, tikkuja yms. jotka aiheuttavat tulehduksen. Pennulta kannattaa tarkastaa hampaat silloin tällöin, jotta se tottuu tähän käsittelyyn. Hampaiden vaihtumisen aikoihin kannattaa tarkkailla, että pentuajan kulmahampaat lähtevät pois pysyvien hampaiden tieltä. Jos ne eivät tipahda itsestään, voi kokeilla vetoleikkejä esim. vanhalla T-paidalla tai varovasti painaa ja liikutella hampaita. Näin estetään pysyvien hampaiden vinoon kasvaminen. Hampaiden kuuluu olla puhtaat. Koiralle kannattaa antaa luita ja muuta kovaa pureskeltavaa, jotka toimivat ikään kuin hammasharjoina. Hammaskiveä kehittyy erityisesti vanheneville koirille. Joskus hampaisiin saattaa muodostua siitä huolimatta tummaa hammaskiveä, joka aiheuttaa pahanhajuista hengitystä ja ientulehduksia. Tällöin sitä voidaan joutua poistamaan eläinlääkärissä.

 

VATSA JA SUOLISTO
Koirien OKSENTAMINEN on melko yleistä. Koiran oksentelu voi johtua esimerkiksi siitä, että se on syönyt jotain sopimatonta. Pennut etenkin tapaavat syödä kaikkea mahdollista mitä ulkoa löytyy (keppejä, pieniä kiviä, roskia yms.) joita sitten oksentavat pois. Myös ruohon syönti saa usein koiran oksentamaan ja se onkin usein koirien ruohonsyönnin tarkoitus. Jos niillä on hieman paha olo, ne helpottavat pahaa oloa tällä tavoin, joka on aivan normaalia. Koira kannattaa ruokkia aina vasta jonkin aikaa ulkoilun jälkeen. Liian vauhdikas touhu juuri ruoka-aterian jälkeen saa koiran myös helposti oksentamaan ruokansa pois: harva meistäkään lähtee täydelle mahalla juoksemaan coopperia!


Jotkut koirat saattavat oksentaa keltaista vaahtoa silloin tällöin. Monesti kyse on ns. tyhjän mahan oksentamisesta, eli kun edellisestä ruoasta on liian pitkä aika, koira oksentaa. Jos koiraa on ruokittu aiemmin vain yhdellä aterialla päivässä, ruoan puolittaminen aamulle ja illalle voi auttaa. Tai sitten koiralle voi tarjota jossain välissä päivää vaikka hieman piimää, viiliä tms. jolloin ongelma yleensä poistuu.
Jos koira oksentaa useamman kerran jonka lisäksi se voi olla haluton syömään, koira on syytä panna vuorokauden paastolle. Tällainen lyhyt paasto usein palauttaa vatsan normaaliin toimintaan. Tänä aikana koiran veden saanti tulee varmistaa ja jos koira on tottunut piimään, sitä voi hieman tarjota. Paaston jälkeen lemmikkiä tulee ruokkia kevyesti. Aluksi koiralle voi tarjota pelkkää riisin keitinlientä. Jos se pysyy sisällä voi koiralle tämän jälkeen antaa riisiä pieninä annoksina. Vähitellen riisiin voi lisätä keitettyä kalaa esim. seitä, kanamunaa yms. helposti sulavaa proteiinia. Seokseen voi sekoittaa myös hieman raejuustoa. Seosta tulisi antaa useana pienenä annoksena ja lopulta niin, että koira saa seosta normaalin ruoan päiväannoksen verran. Kun tämä pysyy koiran sisällä, voi ryhtyä vähitellen siirtymään takaisin normaaliin ruokaan. Myös kaurapuuro on hyvää, sillä kaura muodostaa suolen seinämään suojaavan kalvon. Jos vatsa on ärtynyt, se suojaa sitä.
Jos eläin oksentelee hälyttävän usein tai voimakkaasti, on syytä huolestua, sillä kovasta oksentelusta eläin voi joutua kuivumistilaan. Pienen pennun ollessa kyseessä on oltava erityisen tarkka, sillä pentu kuivuu hyvin nopeasti. Jos eläimellä on muita oireita oksentamisen yhteydessä, esimerkiksi jos eläin on erityisen uupunut tai horjuu tai on poissaoleva, on syytä hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle.


Toinen mahan häiriötila on RIPULI. Ripuloiva koira on syytä panna paastolle, vuorokauden paaston pitäisi riittää. Ripulin aikana etenkin pitää koiran vedensaannista huolehtia! Apteekeista on saatavana veteen laitettavia elektrolyytti liuoksia (esim. Aptuksen Nurtrisal Plus) ja suuhun laitettavia geelejä (esim. Nutriplus) Jos maha rauhoittuu, voi noudattaa samaa paaston ajan ruokintaa kuin edellä oksentelun kanssa. Jos näin ei kuitenkaan käy, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Monesti uudet ruoka-aineet, tottumattomalle koiralle raaka liha ja raa'at luut aiheuttavat helposti ripulia. Koira tulisikin totuttaa ruoan vaihdoksiin hitaasti. Apteekeista on saatavia monia mahan toimintaa rauhoittavia aineita, joista on hyötyä mahan häiriöissä. Maitohappobakteerit (esim. Tehobakt) ja erilaiset tablettivalmisteet (Canikur, Attapekt) palauttavat usein tilan normaaliksi. Myös allergiat voivat aiheuttaa oksentelua ja ripulia. Jos koira siis pidemmän aikaa oksentelee lievästi tai sillä on löysähkö uloste, kannattaa kokeilla ruoan vaihtamista.

 

VATSALAUKUNKIERTYMÄ on koiralle hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina eläinlääkärin hoitoa! Siihen sairastuvat tavallista helpommin suuret koirat. Sairaus alkaa usein voimakkain oirein. Koira on levoton ja tuskainen, seisoo jalat harottaen tai ehkä istuu ja haukkoo henkeään. Vatsalaukku turpoaa ja tuntuu kovalta. Lopulta koira voi mennä shokkiin. Jostain syystä mahalaukku joko täydellisesti tai osittain kiertyy itsensä ympäri sulkien tien niin, ettei mahalaukun sisältö pääse kulkemaan mihinkään suuntaan. Maha täyttyy kaasusta joka laajentaa mahalaukun nopeasti. Jos epäilet koirallasi vatsalaukunkiertymää, hetkeäkään ei ole hukattavissa! Ota välittömästi yhteys eläinlääkäriin, oli mikä vuorokauden aika tahansa, sillä hoitamattomana tila johtaa varmasti kuolemaan.

 

IHO
Koiran ihossa oleviin IHOTTUMIIN tulee aina kiinnittää huomiota. Joskus koiralla saattaa olla pieniä ihottumalänttejä kuten meillä ihmisilläkin, joita voi hoitaa esimerkiksi laittamalla apteekista saatavaa TerraPoly-rasvaa. Jos kuitenkin ihottumaa on enemmän ja toistuvasti, täytyy sen aiheuttaja selvittää. Kutina voi seurata myös ULKOLOISISTA jotka leviävät helposti koirapuistoissa ja muissa tapahtumissa. Esimerkiksi täit ja kirput aiheuttavat kutinaa. Näiden mahdollisuus tulee poissulkea ennen allergia-tutkimuksia
Koiran ALLERGIAt voivat aiheuttaa iho-oireita. Koiran turkki kutiaa ja näyttää olevan huonossa kunnossa. Turkin kiilto voi olla kadonnut ja karva irtoaa helposti. Koira rapsuttaa turkkia ja kova ihon raapiminen saattaa aiheuttaa ihovaurioita. Tällöin kannattaa allergian aiheuttaja selvittää kääntymällä eläinlääkärin puoleen. Etenkin ruoka-aine allergiat ovat yleistyneet koirien keskuudessa ja näin on myös bullmastiffien suhteen. Lähes mikä tahansa aine voi allergisoida, sillä koirilla esiintyy niin ruoka-aine, kosketus- kuin siitepölyallergiakin. Allergisoivia ruoka-aineita ovat usein eri viljatuotteet ja eläinperäiset valkuaiset. Jos epäilet ruoka-aine allergiaa, voit kokeilla ns. eliminaatiodieettiä. Siinä aloitetaan parilla ruoka-aineella, joita koirasi ei ole aiemmin syönyt (esim. ohra ja kalkkuna) ja pikku hiljaa lisätään ruoka-aine kerrallaan allergian aiheuttajan löytämiseksi. Eläinlääkärillä voidaan myös allergiatestein etsiä allergian aiheuttajat.
Koiran tassuihin tulee usein ihoinfektioita, jotka näkyvät varpaiden ja polkuanturoiden välien punoittamisena ja tassujen nuolemisena. Bullmastiffeilla esiintyy jonkin verran FURUNKULOOSIa, joka on juuri tällainen ihoinfektio, jossa ihon pintaan muodostuu märkäisiä tai veren täyttäviä rakkuloita. Tyypillisesti rakkuloita esiintyy varpaiden välien lisäksi leuassa. Valitettavasti usein on niin, että vaiva uusiutuu helposti. Eläinlääkäri määrää vaivaan usein antibiootteja. Furunkuloosia hoidetaan puhdistamalla tassut huolellisesti lenkin jälkeen ja kuivaamalla ne hyvin. Mäntysuopa-pesua voi kokeilla. Kuivatuksen jälkeen alueelle levitetään esim. Terrapoly rasvaa, eläinläkäriltä reseptillä saatavia Canofite-tippoja tai se puhdistetaan esim. Betadinellä. Usein kuitenkin aiheuttaja on osittain ruokintaperäinen, joten mahdollinen allergian aiheuttaja tulee selvittää.
HOT SPOT on äkillisesti puhkeava pinnallinen kostea ihotulehdus. Tämä märkäinen ihotulehdus iskee usein kesällä ja usein silloin, kun koiran turkki on jäänyt kosteaksi uinnin tai pesun jäljiltä. Karvat liimautuvat yhteen tahmeaksi möykyksi. Hoito on yksinkertaista. Tulehtuneen alueen karvat leikataan pois riittävän laajalta alueelta niin, että tulehtuneen alueen ympärillä on myös tervettä ihoa. Tulehdusaluetta voi hoitaa puhdistamalla muutaman kerran päivässä jodipitoisella puhdistusaineella (Betadine), apteekista saatavalla Cothivetillä tai Dermacool-suihkeella sekä Bascibact-pulverilla. Pahemmassa tapauksessa hot spot vaatii antibioottikuuria parantuakseen. Jostain syystä hot spotia esiintyy useammin uroksilla joten luultavasti myös hormoneilla on osuutta asiaan. Joskus rasvahappojen lisäys ruokaan auttaa, jos koiralla on taipumusta saada hot spot toistuvasti.

 

LUUSTO
Kasvavan pennun ruokinnalla on tärkeä merkitys sen luuston kehitykselle. Isona rotuna bullmastiffit ovat tavallista herkempiä saamaan luuston kehityshäiriöitä joten kasvattajan ruokintaohjeita tulee noudattaa. Koiranpentu kasvaa todella huimaa vauhtia joten sen luustokin joutuu kovalle koetukselle sen ensimmäisten kuukausien aikana. Pennun jalkoihin kannattaa kiinnittää huomiota ja tarkkailla niitä silloin tällöin. Jalkojen tulee olla suorat ja jos huomaat etu- tai takajalkojen alkavan vääntyä sisään- tai ulospäin, ota heti yhteys kasvattajaasi. Ajoissa huomatut luuston kehityshäiriöt voidaan saada kuriin ja jalat taas oikenemaan tarkalla ruokinnalla. Koira voi ontua monesta syystä. Yleisimpiä ovat kuitenkin venähdykset ja pienet nyrjähdykset, jotka menevät tavallisesti ohi levolla. Kannattaa myös tarkastaa koiran tassut, sillä jossakin saattaa olla haava, tikku yms. Jos kasvuikäinen pentu ontuu useamman päivän, se kannattaa viedä eläinlääkärille. Kasvu- ja kehityshäiriöt ovat helpompia hoitaa ja estää, mitä nopeammin ne havaitaan. Ontuman laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ontuuko koira liikkeelle lähtiessä tai/ja rasituksen jälkeen tai vain rasituksessa? Se kertoo vamman laadusta joten se helpottaa ongelman selvittämistä eläinlääkärillä.

 

LONKKANIVELDYSPLASIA eli lonkkanivelen kasvuhäiriö. Tällöin lonkkanivelen nivelmalja on synnynnäisesti liian matala, jonka vuoksi reisiluun pää ei saa riittävästi tukea. Monesti tällaisessa tapauksessa niveleen muodostuu rusto- ja luulisän, ns. nivelrikon muodostumista nivelen ja luun pinnalle. Vaikea-asteisessa lonkkaniveldysplasiassa koiran on vaikea nousta seisomaan, se saattaa vinkaista noustessaan ja sen takajalat ovat lepäämisen jälkeen jäykät.

 

KYYNERNIVELDYSPLASIA eli kyynernivelen kasvuhäiriö voidaan todeta jo puolivuotiailla pennuilla. Tässä sairaudessa kyynärluun kärki ei kiinnity normaalisti muuhun kyynärluun yläosaan luultavasti sen vuoksi, että kyynärluun nivelpinta ja olkaluun nivelnastat kasvavat eri tavalla. Joskus kärki saattaa irrota kokonaan ja aiheuttaa pahaa kipua ja turvotusta, joka ilmenee eturaajan ontumisena.

 

OSTEOKONDROOSI on lähinnä nivelen tai kasvuruston luutumishäiriö, joka ilmenee yhdessä tai useammassa nivelessä (olkapää-, kyynär-, polvi- ja kinnernivelessä ja selkärangassakin). Nivelrusto, joka aikanaan muuttuu luuksi ei luudukaan jonka seurauksena sen kestävyys heikkenee ja rustoon muodostuu halkeamia. Näihin halkeamiin pääsee nivelnestettä, nivel tulehtuu jonka seurauksena muodostuu kipuja ja koira ontuu. Olkanivelessä vaurioituneesta rustosta voi irrota paloja. Tämä IRTOPALA saattaa imeytyä nivelnesteeseen, jolloin tilanne korjautuu. Sen vuoksi monesti suositellaan liikuntaa ja katsotaan tilannetta uudestaan. Jos pala ei häviä, se voidaan joutua poistamaan. Olkanivelen hoidossa ennuste on erittäin hyvä. Muissa nivelissä ennuste on varovaisempi.
Jos muodostuu myös ARTROOSIa eli NIVELRIKKOa, jossa rusto- ja luukudoksessa esiintyy pahoja vaurioita, tila on koiralle hyvin kivulias. Kinner- ja polvinivelten osteokondroosia hoidetaan usein puhdistamalla ne kirurgisesti. Tällaisen koiran lihaskunnosta tulee pitää erityisen hyvää huolta, sillä lihakset tukevat epävakaata niveltä ja helpottavat koiran liikkumista. Ulkoilu kannattaa hoitaa mielellään pehmeällä alustalla, sillä kovalla alustalla liikkumien usein rasittaa enemmän. Myös ylipainoa tulee ehdottomasti välttää.
On myös olemassa useita ravintolisiä ja lääkeaineita, joiden avulla jotakin luuston kasvuhäiriöitä sairastavaa koiraa voidaan helpottaa ja jopa saada pitkäksi aikaa oireettomaksi. Usein käytettyjä lääkkeitä ovat eläinlääkärin määräämät Cartrophen injektiot ja Arthryl- jauhe. Lisäravinteita on hyvin monelaisia, kuten Artroflex, Cartrivet, Condros, Lyproflex ja erilaiset hainrusto-vihersimpukkavalmisteet. Nämä ovat siis lisäravinteita, joiden varmaa tieteellistä tehoa ei ole todistettu. Toisille koirille niistä on hyötyä ja joillekin ei.
Vaikka et olisikaan ajatellut käyttää koiraasi jalostukseen, kannattaa kuitenkin ottaa röntgenkuvat lonkista ja kyynerpäistä. Näin tiedät itsekin mitä tulevaisuudessa on odotettavissa ja mitä kaikkea koirasi kanssa pystyy harrastamaan.

 

HOD (Hypertroofinen osteodystrofia) esiintyy joskus isojen rotujen pennuilla n. 3-6 kk iässä ja on luultavasti ruokintaperäinen. Se on luuston ja varsinkin luukalvojen kasvuhäiriö. Ulospäin sairaus näkyy lämpimänä turvotuksena ranteiden yläpuolella. Koira aristaa usein jalkojaan, ontuu, pahimmassa tapauksessa koira ei pysty edes seisomaan. Sairauteen liittyy useasti kuume ja yleiskunnon heikkeneminen. Hoitona on ruokinta sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden annon rajoittaminen. Jos kasvuhäiriön seurauksena värttinäluu alkaa taipua, ei hoitona ole muuta vaihtoehtoa, kuin nopeasti toteutettu leikkaus. Jos koira on yli 20 vk on hoitoennuste huono, koska silloin raajoilla ei ole enää "aikaa" suoristua.

 

PANOSTEIITTI on suurikokoisiksi kasvavien koirien kivulias sairaus. Se ilmenee yleensä ½-1 vuoden iässä. Kipu iskee pitkiin putkiluihin ja aiheuttaa tyypillisesti ontumista, joka voi olla huomattavaa ja kestää pari viikkoa, minkä jälkeen toinen raaja tulee kipeäksi. Vaiva voi kiertää raajasta toiseen vuorotellen. Hoitona käytetään antibiootteja ja kipulääkitystä mutta ennemmin tai myöhemmin se paranee aina itsestään.

 

RISTISIDVAMMAa esiintyy myös etenkin isoilla koirilla. Siinä polven ristiside repeää tapaturmaisesti. Polven ristisiteet tasapainottavat polviniveltä sisältäpäin. Nivelkierukat ovat kaksi rustolevyä, jotka muodostavat nivelessä iskuja vaimentavan alustan reisiluun nivelnastoille. Ristisidevamma ilmenee ontumisena. Jos taivutat koirasi polvea, se taipuu tavallaan yli normaalin liikeradan. Ristisidevammat täytyy lähes aina leikata. Kuntoutuksen jälkeen koira voi elää täysin normaalia elämää.

 

SUKUPUOLIELIMET JA VIRTSARAKKO
Lähes jokaisella uroksella esiintyy ESINAHAN TULEHDUS jossakin vaiheessa elämää. Se liittyykin hormoneihin, sillä tavallisesti kastroinnin jälkeen niitä ei enää esiinny. Kun huomaat uroksen nuolevan itseään ahkerasti ja esinahasta tippuvan keltaista eritettä, tiedät silloin mikä on kyseessä. Lievässä tulehduksessa hoitona voidaan käyttää haaleaan/hieman lämpimään veteen laimennettua Betadinea jota laitetaan ruiskulla uroksen esinahan sisälle. Paperi kannattaa laittaa alle, jotta puhdistusaine valuu siihen. Käsittely toistetaan pari kertaa päivässä muutaman päivän ajan , jonka jälkeen tulehdus yleensä on ohi. Jos kuitenkaan tämä ei tehoa tai erite muuttuu vihertäväksi tai sitä valuu paljon, vaatii se eläinlääkärikäyntiä.
ETURAUHASTULEHDUS puolestaan on vanhempien urosten vaiva. Kun uros vanhenee silloin eturauhanen laajenee vähitellen. Lopulta se voi alkaa painamaan virtsaputkea, jolloin virtsaaminen vaikeutuu. Siitä tulee kivuliasta ja virtsan mukana voi tulla verta. Hoitona käytetään antibiootteja, hormonipiikkejä ja sen jälkeen voidaan harkita kastrointia.
Nartuilla puolestaan esiintyy EMÄTIN- JA KOHTUTULEHDUKSIA. Lievemmässä muodossa nartun emättimestä vuotaa kellertävää eritettä, jota narttu ahkerasti nuolee. Yleensä hoitona käytetään antibiootteja. Kohtutulehdus on kohdun limakalvon tulehdus. Lievempikin muunnos (endometriitti) samoin kuin vakavampi (pyometra) täytyy aina tutkituttaa eläinlääkärillä. Nämä ovat hyvinkin tavallisia keski-ikäisten ja vanhempien narttujen vaivoja, mutta saattavat myös esiintyä nuoremmilla. Otollisinta aikaa on joitakin viikkoja juoksujen loppumisen jälkeen, mutta tulehdus voi myös iskeä juoksujen loppuvaiheessa. Yleensä oireina ovat juomisen runsas lisääntyminen ja sen vuoksi virtsaamisen lisääntyminen. Yleiskunto, samoin kuin ruokahalu voivat heiketä. Nartulla esiintyy märkäistä tai veristä vuotoa. Vakava kohtutulehdus on hyvin vaarallinen tila joka vaatii lähes aina välittömästi nartun kohdun poistamisen, että koira selviää! Lievemmässä muunnoksessa voidaan selvitä lääkkeiden ja emätinhuuhteluiden avulla. Eläinlääkäreiden yleinen käsitys onkin, että lievempi kohtutulehdus, joka paranee yleensä lääkkeillä uusiutuu helposti myöhemmin ja vakavampana. Jos nartulla ei ole aikomusta teettää pentuja, siinä tapauksessa kannattaa miettiä kohdunpoistoa.
Koirilla tavallisin virtsatiesairaus on bakteereiden aiheuttama VIRTSARAKONTULEHDUS. Yleisemmin virtsarakontulehdusta esiintyy nartuilla. Koira virtsaa tiheästi ja sieltä voi tulla vain muutama tippa kerrallaan myös verensekaista virtsaa. Virtsaaminen on vaikeaa sekä koira juo hieman tavallista enemmän. Uroksilla virtsarakontulehdus on huomattavasti vakavampi, kuume voi nousta ja koira on kivulias. Jos epäilet virtsarakontulehdusta, ota yhteys eläinlääkäriin. Koiraltasi kannattaa ottaa jo valmiiksi virtsanäyte johonkin astiaan, jonka viet mukanasi eläinlääkäriin. Näytteen ottoa varten kannattaa keittää kuumassa vedessä jokin purkki yms. johon näyte otetaan. Ja sitten vaan sihtaamaan sitä koiran alle koiran kyykistyessä. Eläinlääkärissä näyte tutkitaan ja lääkitys määrätään sen mukaan. Jos koirallasi on taipumusta saada herkästi virtsarakontulehdus virtsaa kannattaa yrittää saada happamaksi. Eli voi kokeilla syöttää hieman C-vitamiinia tai C-vitamiinia sisältäviä aineita (mm. karpalo), jotka usein auttavat virtsatieinfektio kierteeseen.
ANAALIRAUHASET voivat myös vaivata joitakin koiria. Koirilla on peräaukon molemmilla puolilla vähän sen alapuolella kaksi rauhaspussia. Niiden tarkoituksena on erittää reviirinmerkitsemishajua ulostamisen yhteydessä ja normaalisti sisältö tyhjenee koiran ulostaessa. Joskus kuitenkaan anaalirauhaset eivät tyhjene itsestään, jolloin niitä voi joutua tyhjentämään. Jos ne vaivaavat, koira usein nuolee tiivisti itseään, voi yrittää hangata takapuoltaan ja sitäpaitsi anaalirauhasista lähtevän hajun kyllä huomaa!
Anaalirauhaset voi opetella tyhjentämään itsekin. Vaikka tyhjennys ei olekaan miellyttävä tehtävä, se on usein paras tapa selvitä ongelmasta. Eläinlääkäri voi näyttää sinulle miten tyhjennys tehdään ensimmäisen kerran tai voit kokeilla itsekin. Helpoin tapa tyhjentää anaalirauhaset on tehdä se pesuhuoneessa. Ensin kannattaa suihkutella koiran takapuolta lämpimällä vedellä, joka saattaa jopa tyhjentää anaalirauhaset itsestään. Jos ei, niin noudata seuraavia ohjeita: Laita kertakäyttöhansikkaat käteesi. Kannattaa ottaa myös jotain paperia, jolla puhdistat nesteen. Koiran anaalirauhaset sijaitsevat suunnilleen kellotaulun kello viiden ja seitsemän kohdalla peräaukosta hieman alaspäin ja sivuille. Jos ne ovat täynnä, ne tuntuvat kahtena kovana noin peukalonpään kokoisena muhkurana. Laita toisen kätesi peukalo ja etusormi rauhasten kohdalle ja paina varovasti sisäänpäin. Tunnet puristaessasi jos ne tyhjenevät. Pyyhi ulostuleva neste paperiin. Jos et saa itse niitä tyhjennettyä ja ne vielä vaivaavat koiraa, käänny eläinlääkärin puoleen. Jos koirasi anaalirauhaset tukkeutuvat helposti, kuidun lisääminen ruokaan usein auttaa. Jos anaalirauhasista vuotaa paksua tummaa/punertavaa eritettä, silloin on luultavasti kyseessä tulehdus joka vaatii aina lääkehoitoa ja pahassa tapauksessa jopa anaalirauhasten poistoa.

 

SYDÄN
Sydänvikoja esiintyy silloin tällöin. Nuorilla koirilla ne ovat melko harvinaisia mutta vanhemmiten koirille, kuten ihmisillekin, niitä voi tulla. Jos pennullesi on tehty eläinlääkärin tarkastus ennen luovutusikää, sen sydän on jo kerran kuunneltu. Eläinlääkäriä kannattaa pyytää kuuntelemaan sydän aina rokotusten yhteydessä, jos eläinlääkäri ei sitä automaattisesti tee. Sydänvikainen koira oirehtii väsymyksenä ja laihtumisena. Se hengästyy helposti ja rasituksen jälkeen kestää kauan ennen kuin sen hengitys tasaantuu. Sydämen vajaatoiminta voi ilmetä yskänä, jolle ei löydy varsinaista syytä ja se ilmenee rasituksessa ja levossa. Kaikki sydänsairaudet vaativat eläinlääkärihoitoa, jossa sydänvian laatu selvitetään ja lääkitys määrätään.

 

SYÖPÄ JA KASVAIMET
Koirilla esiintyy monenlaisia kasvaimia ja syöpää. Kannattaa silloin tällöin silitellä läpi koko koiran jotta ylimääräisten pattien ilmestyminen huomataan. Esimerkiksi nartuilla saattaa esiintyä vanhemmiten nisäkasvaimia.
RASVAPATTEJA esiintyy koirilla yleisesti, jolloin ei ole syytä huoleen. Ne ovat yleensä melko selvärajaisia hieman pehmeitä patteja eri puolilla koiraa. Niiden merkitys on lähinnä esteettinen, eikä vaadi poistamista. Jos kuitenkin niiden laatu epäilyttää, voit näyttää niitä eläinlääkärikäynnin yhteydessä.
Bullmastiffeilla etenkin vanhemmiten monet syövät, kuten luu- ja imusolmukesyöpä ovat valitettavan yleisiä. Oireet ovat hyvin monenlaiset. Syöpä näkyy yleiskunnon heikkenemisenä ja imusolmukkeiden turpoamisena. Imusolmukkeita sijaitsee monissa elimistön "risteyskohdissa" kuten nivusissa, kyynärtaipeissa, kaulan sivuilla, takajaloissa reisien takapinnalla yms. Normaalisti imusolmukkeet ovat pieniä alle peukalonpään kokoisia ja saa kokeilla tarkasti että ne löytää. Jos imusolmukkeet ovat selvästi turvonneet ja tuntuvat helposti, ota välittömästi yhteys eläinlääkäriisi.

 

KENNELYSKÄ
Kennelyskä on yksi keuhkoputkentulehduksen muoto, jonka aiheuttaa helposti tarttuva, koirasta toiseen nopeasti leviävä virus (parainfluenssa virus) tai se voi myös olla bakteeriperäinen. Se leviää "aalloittain" koiratapahtumien, kuten näyttelyiden, harjoitusten ja koirapuistossa leikkivien keskuudessa. Tauti voi puhjeta jo 4-5 päivässä tai peräti kaksi viikkoa tartunnan jälkeen, kuitenkin suurin osa koirista oireilee 7-10 päivän jälkeen tartunnasta. Yleisin oire on tyypillisesti syvä kumea yskä, joka kehittyy äkillisesti. Monessa tapauksessa yskiminen "ei tuota tulosta" ja aiheuttaa yökkäilyä. Yskiminen voi pahentua juodessa, aktiviteetin noustessa, tai kun tapahtuu lämpötilan muutoksia (esim. siirryttäessä lämpimästä ympäristöstä viileään tai kylmään ympäristöön tai päinvastoin). Suurin osa koirista, joilla on kennelyskä käyttäytyvät normaalisti (lukuun ottamatta yskimistä) ja niillä on normaali ruokahalu. Satunnaisesti ilmenee jonkin asteista lämpötilan nousua ja nenän vuotoa kuten myös ruokahaluttomuutta. Koiran saadessa kennelyskän tärkeätä on lepo. Jos koira yökkäilee paljon limaa, sille voi antaa limaneritystä vähentäviä yskänlääkkeitä (esim.Medipekt). Yskä menee yleensä ohi alle viikossa. Jos yskä jatkuu tai muuttaa muotoaan, ota yhteys eläinlääkäriin, sillä se voi myös muuttua keuhkoputkentulehdukseksi tai jopa keuhokuumeeksi. Kun yskiminen on loppunut, pidä vielä viikosta-kahteen koirasi erossa muista ettei se tartuta yskää.

 

HAAVAT
Tapaturmien, hiertymien ja tappeluiden seurauksena koirat voivat saada erilaisia haavoja. Pienet haavat voit hoitaa itsekin, mutta suurempien kanssa tarvitaan eläinlääkärin apua ja antibiootteja. Pienen haavan ollessa kyseessä puhdista haava. Puhdista haavaa ympäröivä iho antiseptisella aineella ja huuhtele tai puhdista haava anitseptisella aineella useamman kerran päivässä. Älä annan koirasi nuolla haavaa, sillä haava voi silloin tulehtua. Apteekista on saatavana haavaspraytä, joka suojaa haavaa. Jos koirasi on ollut tappelussa, tarkista koirasi haavojen varalta. Monesti kulmahammas aiheuttaa ihon läpäistessään vain pienen reiän, mutta viiltää ihon sisässä paljon laajemmalti. Kulmahampaan reiän huomatessasi tarvitaan eläinlääkäriä, sillä koiralle täytyy syöttää antibioottikuuri.

 

KOIRAN KOTIAPTEEKKI:
Tapaturmia ei voi aina estää, mutta kun olet varautunut niihin, on hoito helpompaa. Kannattaa koota oma kotiapteekki, josta löytyvät seuraavat asiat:
- oman eläinlääkärin ja päivystävän eläinlääkärin puhelinnumero
- jostakin kirjasta kopioidut ensiapuohjeet (haavojen sitominen, elvytys)
- sideharsoa ja steriilejä taitoksia
- pumpulia
- tylppäkärkiset sakset
- haavanpuhdistusainetta esim. Betadine
- Terra poly -salvaa
- kyytabletteja
- kuumemittari
- kertakäyttöruiskuja
- lääkehiiltä myrkytysten varalta
(Myrkytyskeskus: (09) 471 977)

 

LÄHTEET:
Hoffman, Matthew. (toim.)(2002)Kotihoidon ja lääkinnän ABC koirille ja kissoille. Otava. 347 s.
Paatsama, Saki. (2000)Terve ja sairas koira. Otava. 280 s.
Wikström, Birgitta. (2001) Koiran sairaudet. Tammi. 206 s.

 

© Johanna Kuru